Kysymys vieraskirjastamme:
Heippa! Tiedustelisin kuiville joutuneen kalan hoitomahdollisuuksista. Muistan tilanteen, jossa eräässä kaukoliikenteen bussissa matkustajan kädessä oleva akvaario hajosi, ja monni haukkoi henkeään kuivalla lattialla. Neuvokas omistaja antoi maallikkoelvytystä suusta suuhun, suihkuttamalla omasta lähdevesipullostaan ammentamaansa vettä kalan kidusten läpi. Veden ehtyessä apuun tulleelta tiepalvelumieheltä saatu kivennäisvesi ei antanut enää toivottua vastetta. Kala ei kyennyt enää puhumaan kokonaisia lauseita, kun paikallinen moottorikelkkailija lähti kuljettamaan sitä 20 asteen pakkasessa kohti kolmen kilometrin päässä sijaitsevaa avantoa. He eivät ehtineet. Monni menehtyi. Onko Suomeen tilattavissa laitteistoa turvaamaan kalalle riittävän hapekkaan veden perfuusio ko. tilanteessa? Mitä mieltä olette ns. kolmen hoon hoidosta: Onko vesihanassa liian kova paine? Mikä on riski-hyötysuhde, jos kalan suuta joutuu kohtuuttomasti venyttämään saadakseen sen nykyisten, melko suurten taloushanojen ympärille? Matkustelen itse melkoisesti kalojeni kanssa, joten tieto olisi tarpeen. T:Greg K.

Kalan anatomiaa ja fysiologiaa

Kalojen (luukalat) kidukset sijaitsevat pään sivuilla, kiduskannen peittämässä onkalossa. Kidukset ovat nielun molemmin puolin sijaitsevia lehtimäisiä muodostumia. Hengityskierron aikana kala imaisee aktiivisesti vettä suuhunsa ja puristaa sen ulos kiduskansien raosta. Kaasujen vaihto tapahtuu, kun vesi huuhtelee kiduksia, jolloin vedessä liuenneena oleva happi imeytyy kidusten kautta vereen. Hiilidioksidi poistuu keuhkoista imeytymällä uloshengitysveteen. Verenkierto on yksinkertainen. Hapettunut veri joutuu kiduksista suoraan yleiseen verenkiertoon käymättä välillä sydämessä.

Kalan elvytyksestä

Kalan maallikkoelvytys on yksinkertaista. Kuitenkin kysymyksessäsi mainitsemasi veden kaataminen pullosta ei ole kovinkaan tehokasta. Maallikkoelvytys onnistuu parhaiten esimerkiksi 20 ml:n ruiskulla, josta suihkutetaan paineella vettä kalan suuhun ja kidusten läpi. Myöskään kivennäisvesi ei ole hyvä vaihtoehto suuren hiilidioksidipitoisuutensa vuoksi: kala voi joutua asidoosiin. (ylimääräinen hiilidioksidi ei ehdi poistua takaisin uloshengitysveteen)

Ammattikäytössä käytämme kalan elvytyksessä erityisesti tähän käyttöön suunniteltua PIWP-laitteistoa (positive inspiratory water pressure). Tämä laite syöttää jatkuvalla virtauksella kalan kasvoille tiukasti asetetun maskiosan kautta kalan kiduksiin vettä, johon lisätään happea ulkoisesta happilähteestä. Laite on kohtuullisen kallis (yksinkertaisimmat mallit n. 6500mk, joten yksityiskäyttöön sitä ei juurikaan kannata hankkia.)

Muuta huomioitavaa

Hengitspysähdyksen takia elvytettävää kalaa ei missään nimessä kannata siirtää lämpimän kalamaljan jälkeen kylmään avantoon. Tämä nopea lämpötilanvaihtelu voi johtaa kalan kammiovärinään. Avantoon viemisestä ei muutenkaan ole hyötyä, koska kala, jonka hengitys on pysähtynyt, ei kuitenkaan pysty itse imemään hapekasta vettä kiduksiinsa, vaan sitä täytyy syöttää sinne paineella, kunnes kalan oma hengitys käynnistyy. Tämänkin jälkeen kalan hengitystä on syytä tukea.

Uolevi Pennanen
Eläinensihoitolääkäri
Eehycopter-vastuulääkäri
Eehy

© Copyright Eehy 1999-2004